Inflaatio

Inflaatiolla tarkoitetaan yleistä hintatason nousua. Sen voi aiheuttaa kysyntäinflaatio, kustannusinflaatio tai monetaarinen inflaatio.

Kysyntäinflaatiolla tarkoitetaan sitä, että kysyntä kasvaa voimakkaasti tarjontaan verrattuna. Kysyntää ja tätä kautta hintoja nostaa yksityisen kulutuskysynnän osatekijän vahvistuminen. Myös lisääntyneet investoinnit voivat myös saada aikaan inflaation. Suomessa inflaation on yleensä saanut ainakaan vientikysynnän vahvistuminen. Kun vienti vahvistuu, niin työllisyystilanne paranee ja kansatulot kasvavat. Tämän kautta kulutuskysyntä kasvaa ja tämä nostaa hintoja. Inflaatio syntyy silloin, kun kysynnän lisääntymiseen ei pystytä vastaamaan tarjontaa kasvattamalla.

Kustannusinflaatiolla tarkoitetaan inflaatiota silloin, kun palkkoja korotetaan, raaka-aineiden hinnat kohoavat, tuontihinnat nousevat tai halutaan suurentaa voittoja. Myös verotuksen kiristyminen saattaa aiheuttaa inflaatiota. Kun kiristetään välillistä veroa, eli veroa, joka siirretään suoraan hintoihin, niin tämä nostaa hintoja.

Monetaarisen inflaation syynä on lisääntynyt rahan määrä. Kun rahan määrä lisääntyy, investointi- ja kulutuskysyntä voimistuu, jolloin syntyy monetaarinen inflaatio.

Inflaatiota voidaan mitata kuluttajahintaindeksin avulla, joka mittaa kuluttajahintojen muutosta. Se mittaa kulutetuista palveluista ja tavaroista koostuvan hyödykekorin hintaa. Inflaatiota voidaan myös mitata tuottajahintaindeksillä, tukkuhintaindeksillä, ansiotasoindeksillä, rakennekustannusindeksillä, elinkustannusindeksillä, vientihintaindeksillä ja tuontihintaindeksillä.

Suomessa 1970-luvulla inflaation oli vaihtelevaa. 1980-luvun lopulla inflaatio kiihtyi jälleen ja 1990-luvulla inflaatio on ollut hidasta. Voidaankin todeta, että inflaatio on ollut Suomessa nopeampaa kuin keskimäärin muissa teollisuusmaissa. Tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet edellä mainittuun kehitykseen ovat varmasti olleet 1970-luvulla palkkojen nousu ja työpaikkojen vakinaistuminen. 1980-luvulla elettiin kasvuaikaa ja hinnat nousivat ja 1991 jouduttiin tekemään devalvaatio, eli alennettiin Suomen markan arvoa suhteessa muihin valuuttoihin. Myös 1990-luvun lama on vaikuttanut inflaation hidastumiseen.

Inflaatio johtaa tulon ja omaisuuden uudelleenjakautumiseen. Ne, joiden tulot kasvavat inflaatiovauhtia hitaammin, häviävät, ja ne joiden tulot kasvavat inflaatiovauhtia nopeammin, voittavat. Ne, joilla on saamisia muilta, häviävät, ja ne, joilla on velkaa voittavat. Palkansaajat pystyvät järjestöjen kautta pyytämään lisää palkkaa hintojen noustessa. Sen sijaan eläkeläiset ja opiskelijoilla ei tätä mahdollisuutta ole, jolloin he kärsivät eniten inflaatiosta.

Inflaatio synnyttää yritysmaailmassa keinottelua hintojen nousulla. Ne yrityksen, joilla on paljon velkaa, pystyvät maksamaan helposti lainansa ”huonommalla” rahalla. Inflaatio vaikuttaa myös ulkomaankauppaan etenkin niissä maissa, jotka ovat riippuvaisia ulkomaan kaupasta. Jos inflaatiovauhti on nopeampi kuin kilpailijamaissa, vaikeuttaa inflaatio suuresti vientiä. Samaan aikaan tuonti kasvaa, koska ulkomaalaiset tuotteet ovat halvempia kuin kotimaiset. Tästä syystä vientitulot ovat pienempiä kuin tuontitulot.