Onko talouden pakko kasvaa?

Luettuani Riitta Hjerpen artikkelin Onko talouden pakko kasvaa? mieleeni yksi kysymys. Jos talouden kasvu pysähtyisi, mitä tapahtuisi elintasollemme? Meidän suomalaisten elintaso on hyvin korkea, ja mietinkin että jos talouden kasvu pysähtyisi, niin mitä tapahtuisi elintasollemme? Olemme tottuneet uusimpiin laitteisiin ja puhtaimpiin ruokiin, mutta jos kasvu pysähtyy, niin olemmeko valmiita elämään "huonommin". Minun kantani tähän on että emme ole. Olemme niin kovia tuhlaamaan uusimpiin teknologian ihmeisiin ja kuluttamaan muutenkin rahaa, niin uskon että jos elintasomme alentuisi, niin emme olisi valmiita siihen. Mielestäni talouden ei kuitenkaan ole pakko kasvaa näin hurjalla tahdilla mitä se nyt kasvaa, vaan maltillisempikin tahti olisi hyvä. Näin ollen "joutuisimme" käyttämään vanhoja laitteitamme ja miettimään oikeasti kaupassa, mitä ostamme ruoaksi. Tämä tekisi meidät nöyremmiksi ja oppisimme arvostamaan rahaa. 

Markkinoiden toimintaa

1. Mikä on markkinahinta? 3 
2. Millä hinnalla tarjonta olisi 50 yksikköä? 5
3. Kuinka suuria olisivat kysyntä ja tarjonta jos hinta on 4,5? kysyntä 20 ja tarjonta 50
4. Kuluttajien tulot kasvavat siten, että kullakin hinnalla ostetaan 10 yksikköä enemmän. Mikä on markkinahinta? 3.5

   Yrittäjä pyrkii saamaan suuremman voiton eli voiton maksimointiin.

   Arvioi miten hän,  tuotteensa hintaa nostamalla,  onnistuu tavoitteessaan. Tarkastele ja arviointi yrittäjän mahdollisuuksia, jos taloudessa kilpailutilanne on

    

   1. täydellinen kilpailu: todennäköisesti yrittäjä ei saa suurempaa voittoa, koska ostajat siirtyvät käyttämään kilpailijoiden tuotteita.
   2. monopoli: Tiettyyn rajaan asti yrittäjä voi saada suurempaa voittoa, mutta kun ostajien mielestä hinta on liian korkea, etsivät he vaihtoehtoisen tuotteen ja alkavat käyttämään sitä.
   3. oligopoli: Jos yrittäjä nostaa hintaa, syntyy hintakilpailu, ja muutkin alkavat nostaa hintojaan. Joten voittoa saattaa saada, jos tuote on parempi kuin kilpailijoilla.

    

   Mitkä tekijät ovat syynä siihen, jos markkinataloudessa

    

   1. matkapuhelimen valmistaja saa suuremman voiton kuin paperin tuottaja: Matkapuhelimilla on suurempi kysyntä, matkapuhelimien valmistuksessa käytetään uutta tuotantoteknologiaa, jolloin tuotantokustannukset ovat alhaisemmat.
   2. insinööri saa paremman palkan kuin sairaanhoitaja: Insinöörien kysyntä on suurempi kuin sairaanhoitajien.
   3. yksi perunan tuottaja saa suuremman voiton kuin muut: Hänen tuotantotapansa on edullisempi kuin muiden, perunoiden laadussa on eroa.

    

    Miten seuraavat tekijät vaikuttavat kurkun kysyntään tai tarjontaan?

    

   1. kuluttajien tulot kasvat: Kysyntä kasvaa
   2. öljyn hinta kohoaa: Tarjonta laskee
   3. tomaatin hinta laskee: Kysyntä kasvaa
   4. kurkun hinta nousee: Kysyntä laskee ja tarjonta kasvaa

    

    

    

 

Palvelualojen viimeaikaiset kehityspiirteet

Palvelualoilla on viime aikoina puhaltaneet uudet tuulet. Kauppojen aukioloajat ovat vapautuneet, mikä tarkoittaa sitä, että kaupat saavat itse päättää kellonajat ja päivät, milloin ovat auki. Tämä on kuluttajien kannalta hyvä asia, koska ruokaa ja muita hyödykkeitä saa nykyään melkein milloin vaan. Mutta kauppiaille tämä uudistus toi varmasti lisää harmaita hiuksia. On mietittävä tarkkaan, millaiset aukioloajat omassa kaupassa on, ja mikä on kannattavinta. 

Arvonlisäverouudistus toi kaivattua alennusta elintarvikkeisiin. Elintarvikkeiden alv laski 17 prosentista 12 %. Laki muuttui ravintola-alalla niin, että mukaan ostetut tuotteet ovat halvempia kuin paikan päällä syödyt. Mielestäni tämä systeemi ei ole kannattavaa yrityksille. Esimerkkinä, jos lapsiperhe menee pikaruokaravintolaan syömään ja syövät paikanpäällä, on hyvin todennäköistä, että he ostavat ruokailun jälkeen jälkiruokaa. Mutta jos he ottavat ruokansa mukaan, ei ravintolalla ole enää mahdollisuuksia saada lisätuottoa, ellei perhe ole tilannut jälkiruokaa mukaansa.

Viimeaikoina on ollut nähtävissä huikeaa kilpailua asiakkaista. Tämä näkyy selkeästi esimerkiksi matkapuhelinliittymien myynnissä. Joka puolella näkyy huikeita tarjouksia, joilla houkutellaan asiakkaita.

Valitettavaa on, että nykyaikana palveluyritykset ovat mukana kovassa kilpailussa, joten kaikesta pitää karsia. Tämä näkyy etenkin henkilökunnan minimoimisessa, jolloin saadaan aikaan tuottoa tehokkaasti. Työvuoroissa olevan henkilökunnan määrä on niin pieni, että tästä kärsii niin työntekijät kuin asiakkaatkin. Syntyy pitkiä jonoja, ja henkilökunta on pahalla päällä.  

Maataloustuki

Maataloutta tuetaan, jotta maatalouksien toimeentulo on samalla tasolla muun väestön kanssa. Tuki annetaan rahallisena, jotta tuotanto olisi kannattavaa. Teollisuusmaissa tuen avulla saavutetaan kolme päämäärää: ruokahuolto on omavaraista, kuluttajien maksama hinta elintarvikkeista ei nouse pilviin ja maaseutu pysyy asuttuna.

Omasta mielestäni maataloustuki on todella järkevä tuki, sillä ilman tukea maataloustuotanto olisi kannattamatonta ja elintarvikkeiden hinnat olisivat liian korkeita. Kuitenkin ihmettelen sitä, että minkä takia vuonna 2009 eniten maataloustukea saivat mm. Valio sekä HK. Eikö tuki pitäisi antaa nimenomaan niille alkutuottajille, jotka myyvät tuotantoaan eteenpäin? Mielestäni kuitenkin maataloustuki on hyvä asia, jos tuetaan juuri niitä oikeita tiloja ja yrittäjiä.

Tuloerot ja tulonjako

Tuloeroilla tarkoitetaan ihmisten tulojen eroja. Tulonjako taas tarkoittaa sitä, miten tulot jakautuvat ihmisten/ talousyksikköjen kesken.

Mielestäni nykymaailmassa on aivan liian suuret tuloerot ja tulonjaot jakaantuvat todella epätasaisesti. Suomessa tuloerot eivät näy niin selvästi, kuin muualla. Mutta jos mietitään muita maita, esimerkiksi Venäjää, näkyy siellä tuloerot liian selvästi. Köyhiä ja rikkaita on todella paljon, mutta siltä väliltä olevia, eli ”normaalituloisia” on vähän. Olisi siis mielestäni parempi, jos tulot jakaantuisivat paljon tasaisemmin kaikille, jotta superrikkaita ja köyhiä ei syntyisi maailmaan. Mutta tämä ei kuitenkaan ole käytännössä mitenkään mahdollista.

 

opintovierailu Hartwallille

Pääsimme tutustumaan Hartwallin Lahden tehtaaseen, joka oli mielestäni aivan mahtava kokemus. Esittely oli todella hyvä ja selkeä, ja jopa minä ymmärsin kaiken juomien valmistusprosessista. 

Hämmästyin suunnattomasti, kuinka pitkälle automatisoitunut tehdas Hartwall on. Olin jopa kuulevinani esittelijältä, että Lahden tehdas on maailman pisimmälle automatisoitu tehdas. En osannut ajatellakkaan, miten lähes kaikki toiminnot voidaan tehdä ilman ihmistyötä..Kävin kuitenkin miettimään, että kuinka paljon robotit ja tietokoneet vievätkään tässä tehtaassa ihmistyövoimaa? Aivan valtavasti..En nyt yhtään ihmettele, miten nykyään melkein kaikki tehtaat vähentävät henkilöstään jatkuvasti, koska robotit ovat valloittaneet maailman. 

Ilokseni huomasin myös, kuinka Hartwallin tehtaalla välitetään luonnosta ja yhteiskunnasta.Oli mukavaa huomata, kuinka kaikki kierrätetään perusteelisesti, eikä siis liikaa kuormiteta ympäristöä. Hartwall siis todella välittää ympäristöstä ja haluaa, että luonnonvaroja vaalitaan ja niistä pidetään hyvää huolta. Myös se, että esimerkiksi oluen valmistuksesta tulevat "jätteet" hyödynnetään maatiloilla sikojen ruokana, oli upeaa kuulla. Näin tavallaan luonnon kiertokulku pysyy ennallaan, kun kaikki hyödynnetään.

Inflaatio

Inflaatiolla tarkoitetaan yleistä hintatason nousua. Sen voi aiheuttaa kysyntäinflaatio, kustannusinflaatio tai monetaarinen inflaatio.

Kysyntäinflaatiolla tarkoitetaan sitä, että kysyntä kasvaa voimakkaasti tarjontaan verrattuna. Kysyntää ja tätä kautta hintoja nostaa yksityisen kulutuskysynnän osatekijän vahvistuminen. Myös lisääntyneet investoinnit voivat myös saada aikaan inflaation. Suomessa inflaation on yleensä saanut ainakaan vientikysynnän vahvistuminen. Kun vienti vahvistuu, niin työllisyystilanne paranee ja kansatulot kasvavat. Tämän kautta kulutuskysyntä kasvaa ja tämä nostaa hintoja. Inflaatio syntyy silloin, kun kysynnän lisääntymiseen ei pystytä vastaamaan tarjontaa kasvattamalla.

Kustannusinflaatiolla tarkoitetaan inflaatiota silloin, kun palkkoja korotetaan, raaka-aineiden hinnat kohoavat, tuontihinnat nousevat tai halutaan suurentaa voittoja. Myös verotuksen kiristyminen saattaa aiheuttaa inflaatiota. Kun kiristetään välillistä veroa, eli veroa, joka siirretään suoraan hintoihin, niin tämä nostaa hintoja.

Monetaarisen inflaation syynä on lisääntynyt rahan määrä. Kun rahan määrä lisääntyy, investointi- ja kulutuskysyntä voimistuu, jolloin syntyy monetaarinen inflaatio.

Inflaatiota voidaan mitata kuluttajahintaindeksin avulla, joka mittaa kuluttajahintojen muutosta. Se mittaa kulutetuista palveluista ja tavaroista koostuvan hyödykekorin hintaa. Inflaatiota voidaan myös mitata tuottajahintaindeksillä, tukkuhintaindeksillä, ansiotasoindeksillä, rakennekustannusindeksillä, elinkustannusindeksillä, vientihintaindeksillä ja tuontihintaindeksillä.

Suomessa 1970-luvulla inflaation oli vaihtelevaa. 1980-luvun lopulla inflaatio kiihtyi jälleen ja 1990-luvulla inflaatio on ollut hidasta. Voidaankin todeta, että inflaatio on ollut Suomessa nopeampaa kuin keskimäärin muissa teollisuusmaissa. Tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet edellä mainittuun kehitykseen ovat varmasti olleet 1970-luvulla palkkojen nousu ja työpaikkojen vakinaistuminen. 1980-luvulla elettiin kasvuaikaa ja hinnat nousivat ja 1991 jouduttiin tekemään devalvaatio, eli alennettiin Suomen markan arvoa suhteessa muihin valuuttoihin. Myös 1990-luvun lama on vaikuttanut inflaation hidastumiseen.

Inflaatio johtaa tulon ja omaisuuden uudelleenjakautumiseen. Ne, joiden tulot kasvavat inflaatiovauhtia hitaammin, häviävät, ja ne joiden tulot kasvavat inflaatiovauhtia nopeammin, voittavat. Ne, joilla on saamisia muilta, häviävät, ja ne, joilla on velkaa voittavat. Palkansaajat pystyvät järjestöjen kautta pyytämään lisää palkkaa hintojen noustessa. Sen sijaan eläkeläiset ja opiskelijoilla ei tätä mahdollisuutta ole, jolloin he kärsivät eniten inflaatiosta.

Inflaatio synnyttää yritysmaailmassa keinottelua hintojen nousulla. Ne yrityksen, joilla on paljon velkaa, pystyvät maksamaan helposti lainansa ”huonommalla” rahalla. Inflaatio vaikuttaa myös ulkomaankauppaan etenkin niissä maissa, jotka ovat riippuvaisia ulkomaan kaupasta. Jos inflaatiovauhti on nopeampi kuin kilpailijamaissa, vaikeuttaa inflaatio suuresti vientiä. Samaan aikaan tuonti kasvaa, koska ulkomaalaiset tuotteet ovat halvempia kuin kotimaiset. Tästä syystä vientitulot ovat pienempiä kuin tuontitulot.