Markkinoihin liittyvä tehtävä

Tehtävässä piti tutkia monopolitilanteeseen johtavia syitä, ja onko näistä jokin paremmin puolusteltavissa kuin muut. Alla tehtävä..

Laillinen monopoli syntyy lainsäädännöstä. Valtio rajoittaa tällöin tarjontaa asettamalla lain. Laillinen monopoli on usein valtion harjoittamaa liiketoimintaa. Esimerkkinä tällaisesta monopolista on Alko, jonka monopoliasema alkaa heiketä Viinikauppa.comin tullessa markkinoille. Tämä on mielestäni erittäin hyvä asia, sillä Alkolla on ollut jo aivan liian kauan monopoliasema, eikä tämä kuitenkaan ole vähentänyt ihmisten alkoholinkäyttöä, sillä tax free-ostaminen on kukoistanut jo kauan aikaa.

Luonnollinen monopoli tarkoittaa tilannetta, jossa yksi yritys/tuottaja on niin vahva markkinoilla, ettei kilpailijoiden kannata tähdätä samoille markkinoille. Usein infrastruktuurialalla syntyy luonnollisia monopoleja (mm. sähköverkko, vesihuolto) Tämä on mielestäni paremmin puolusteltavissa kuin laillinen monopoli, sillä tuottaja on itse saanut aikaan jotakin niin vahvaa, etteivät kilpailijat pysty vastaamaan siihen.

Bilateraalinen monopoli tarkoittaa sitä, että ostajia ja myyjiä on vain yksi.

Monopolisteinen kilpailu tarkoittaa tilannetta, jossa yritys pyrkii luomaan tuotteistaan niin uniikkeja, että pystyisivät toimimaan monopolina.

Mielestäni minkäänlainen monopoli ei ole hyvä, sillä terve kilpailu on niin asiakkaalle kuin yrityksellekin ainoastaan hyväksi.

 

Koulussa opittua

Tänään opettelimme kansantalouden tunneilla piirtämään erilaisia käyriä. Esimerkkinä tuotantomahdollisuuksien käyrä.

Kuten kuviosta selviää ollaan vaihtoehdossa D, kun kaikki voimavarat suunnataan hyödykkeeseen X. D- vaihtoehto on mielestäni tehokas, koska sillon kesitytään ainoastaan vain kokonaan X:n valmistamiseen.

Tuotanto on tehokasta niissä pisteissä, missä käyrä kulkee. Käyrä sisäpuolella olevat alueet ovat myös teknisesti mahdollisia, mutta tällä alueella tuotanot ei kuitenkaan ole niin tehokasta kuin käyrällä olevilla pisteillä. 

Kun kuviin lisätään piste (9,9), ei tämä ole käypä piste. Se vaatisi liikaa voimavaroja, eikä olisi näin ollen kustannustehokasta. 

Kun siirrytään pisteestä C pisteeseen B, x-tuotanto pienenee yhdellä. 

Tehokkaasti toimivassa taloudessa hyödykkeen tuotantoa voidaan lisätä esimerkiksi lisäämällä investointeja, kehittämällä uusia tuotantotapoja sekä lisäämällä työvoimaa. 

Tätä tekstiä tarkastellessani, huomaan kuinka tämä asia on minulle täyttä hepreaa. Osaan kyllä piirtää käyriä ja päätellä niistä jotakin, mutta tätä käyrää tarkastellessani en ymmärrä, mihin kaikki luvut liittyvät. En kyllä tiedä onko sillä mitään merkitystä, mutta ihmettelinpä vain...

Perusteita

Perjantain tunneilla alettiin käsitellä tarkemmin kansantaloutta. Aluksi teimme perustestin käsitteistä, ja suureski yllätyksekseni olin osannut kaikki käsitteet( ehkä en siis olekkaan oikeasti aivan pihalla kansataloudesta)!

Kävimme läpi kansantaluden perussektoreita sekä piirsimme "kansantaloushäkkyrän", josta käy ilmi, miten perussektorit ovat yhteydessä toisiinsa. Kuvio näyttää todella sekavalta, mutta kun sitä tarkemmin silmäilee, niin sehän on täysin selkeä. 

Nyt, kun aihetta on avattu pikkaisen, niin eihän kansantalous tunnukkaan niin vaikealta kuin luulin. Sehän saattaa olla jopa todella mielenkiintoista!

Kansantalouden aloitus

Tänään alkoi kansatalous. Käsitteenä kansatalous on minulle tuttu, mutta sen enempää en siihen ole tutustunut. En pahemmin ole kiinnostunut talouselämän asiosta, mutta tämän kurssin aikana varmasti kiinnostus kansantaloutta kohtaan kasvaa jonkin verran.

Ensimmäisellä kerralla meille avattiin käsitettä kansantalous, sekä teimme ryhmätehtävää kansantalouden muutoksia koskien. Päällimäisenä tunnista jäi mieleen asoita, joita taloudessa on tapahtunut viimeisen 20 vuoden aikana. Pohdimme tapahtumia enimmäkseen Suomen kannalta, joten esille nousi muun muassa EU, lama, teknologian kehittyminen sekä pätkätyöläisyys.

Tämä luentokerta oli siis "alkulämmittelyä" kansantalouteen, joten uutta asiaa tänään ei hirveästi tullut.